Faktaa ja tietoa

Maailman pakolaistilanne on vaikeampi kuin koskaan ennen

Syria. A camp in Tartous for people displaced by the conflict.

Syyrialaisperhe UNHCR:n pakolaisleirillä. © UNHCR/Andrew McConnell

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että tällä hetkellä maailmalla yli 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetessaan sotaa tai vainoa. Tämä luku kasvaa keskimäärin yli kolmellakymmenellä tuhannella päivässä. Määrät ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Erityisen vaikea tilanne on Syyriassa, joka on ylivertaisesti suurin pakolaisten lähtömaa. Vuosia kestänyt sisällissota on ollut erityisen raaka siviilejä kohtaan ja jatkuu edelleen.

Selkeästi suurimman vastuun pakolaisuudesta ovat kantaneet maailman köyhät valtiot. Pelkästään väkiluvultaan Suomen kokoinen Libanon on ottanut yli miljoona pakolaista naapurimaastaan Syyriasta. Vain arviolta kuusi prosenttia kotinsa jättäneistä ihmisistä on hakenut turvaa Euroopasta. Vaikea kansainvälinen kriisi vaatii vastuunkantoa kaikilta.

Pääsy turvallisiin maihin auttaa hädänalaisia

Väkivaltaa paenneiden tilanne on yleensä hyvin riskialtis. Järjestäytynyt rikollisuus ja ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen hädänalaisten haavoittuvuutta. Kotinsa jättäneet joutuvat usein kohtaamaan syrjintää, ulkopuolisuuden tunnetta sekä jäävät ilman turvaverkkoja, jotka auttavat traumatisoivien kokemusten käsittelyssä. Pakolaisleirit kärsivät jatkuvasta tilan ja resurssien puutteesta. Kun tilapäiset ratkaisut jämähtävätkin pysyviksi, usko tulevaisuuteen joutuu koetukselle. Monilta pakolaisiksi joutuneilta lapsilta puuttuu mahdollisuus riittävään koulutukseen ja sitä kautta edellytykset rakentaa itselleen parempaa tulevaisuutta.

Kansainvälisen pakolaispolitiikan tehtävä on keventää köyhempien maiden taakkaa ja tehdä vastuunjakoa oikeudenmukaisemmaksi sekä helpottaa apua ja suojelua tarvitsevien hätää. Myös Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka takaavat vainojen kohteeksi joutuneille oikeuden hakea tarvitsemaansa suojelua. Kiintiöpakolaisia ottamalla puolestaan vähennetään pakolaisleireihin kohdistuvaa rasitusta sekä autetaan ihmisiä, joiden pakolaistilanne on muuttunut pitkittyneeksi ja pysyväksi. Turvallisissa maissa pakolaiset pääsevät taas kiinni elämään ja yhteiskuntaan, voivat tehdä työtä ja opiskella, minkä lisäksi heillä on edellytykset tukea rauhaan palaamista ja uudelleenrakennusta konfliktin jälkeen. Pääsy turvalliseen maahan tarkoittaa pysyvää kotia mahdollisesti vuosien epävarmuuden jälkeen.

Kuntapaikka on uusi koti

Kuva Rautalammin ravintolapäiviltä.

Kuva Rautalammin ravintolapäiviltä 2016.

Muuttaminen kuntaan on uuden elämän alku. Kotoutumista tukevat paitsi viranomaiset ja järjestöt, myös vastaanottava paikallisyhteisö. Kunnan uudeksi asukkaaksi tuleminen ei ole lopulta kumileimasimella vahvistettu hallintopäätös, vaan se on todellista osallistumista paikalliseen elämänmenoon: koulunkäyntiin, opiskeluun, töihin, harrastuksiin ja kunnan yhteisiin asioihin. Annettavaa on kaikilla molemminpuolisesti.

Rautalammin kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2015 ottaa vuosina 2016–2019 kuntaan yhteensä 80 kiintiöpakolaista. Tätä varten perustettiin VIEKKU-hanke (Vieraat kulttuurit vierellä kulkemaan) luomaan Rautalammille valmiuksia pakolaisten vastaanottamiselle sekä tukemaan uusien kuntalaisten kotoutumista. Nelivuotiseen hankkeeseen on saatu tukea EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta.

Keskeisiä käsitteitä ja toimijoita

Käsitteitä:

  • Pakolainen on henkilö, joka on jättänyt kotinsa sodan, väkivallan uhan tai vainon vuoksi.
  • Kiintiöpakolainen on YK:n pakolaisjärjestön pakolaiseksi määrittelemä henkilö, jolle suojelua tarjoava maa on myöntänyt oleskeluluvan vuosittaisen kiintiönsä mukaan.
  • Turvapaikanhakija hakee suojelua ja oleskelulupaa vieraasta valtiosta.
  • Kuntapaikka on kunnan päättämä ja tarjoama paikka tulla asukkaaksi kuntaan.

Toimijoita:

  • Maahanmuuttovirasto on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee maahanmuuttoon, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi koko maata koskevalla tasolla kuntapaikkoja.
  • ELY-keskukset sopivat kuntapaikoista alueellisesti.
  • Kunnan työntekijät tekevät työtä paikallisesti ja tukevat kotoutumista yhdessä erilaisten järjestöjen kanssa.

Kansainvälisiä toimijoita:

  • YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vuonna 1950 perustettu YK:n alainen järjestö, joka tekee auttamistyötä pakolaisten parissa, kerää aiheeseen liittyviä tilastoja sekä levittää tietoisuutta pakolaisuuteen liittyvistä ongelmista. Järjestö on palkittu kahdesti rauhan Nobel-palkinnolla.
  • ECHO eli Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto on Euroopan Unionin toimielin, joka rahoittaa kansainvälistä avustustoimintaa. Yhdessä jäsenvaltioidensa antaman tuen kanssa se on maailman suurin globaalin avun antaja.
  • EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto tukee jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja pakolaistyötä. Suomessa tehtävään työhön on osoitettu rahastosta vuosina 2014–2020 yhteensä noin 23,49 miljoonaa euroa.

eulogo-310x171